Komissio on tänään valinnut 159 hanketta, joita rahoitetaan Erasmus+ -ohjelman korkeakoulusektorin valmiuksien vahvistamista koskevasta toimesta, jolla tuetaan korkeakoulutuksen nykyaikaistamista ja laatua EU:n ulkopuolisissa maissa kaikkialla maailmassa. Kaikki nämä hankkeet vastaavat tämän alan yleistä tavoitetta eli niillä tuetaan korkeakoulusektorin kansainvälistä yhteistyötä, parannetaan koulutusjärjestelmiä ja vahvistetaan kasvua ja vaurautta maailmanlaajuisesti.
Tänä vuonna valituissa hankkeissa 2 500 korkeakoulusektorin sidosryhmää lähes 130 maasta – EU:ssa ja eri puolilla maailmaa – tekee yhteistyötä korkeakoulutuksen nykyaikaistamiseksi ja kansainvälistämiseksi. Vuoden 2023 kokonaisbudjetti on 115,3 miljoonaa euroa. Sillä edistetään esimerkiksi matematiikan opettajien ammattitaidon parantamista Keski-Afrikassa, yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolainsäädännön korkeakouluopintoja muita heikommassa asemassa oleville ryhmille Latinalaisessa Amerikassa, kestävän sinisen talouden opetussuunnitelmia eteläisen Välimeren alueella ja terveyskasvatuksen perustavanlaatuisia muutoksia koskevia kursseja Kaakkois-Aasiassa. Muilla alueilla toteutettavissa hankkeissa painopisteenä ovat naisten yrittäjyystaidot Keski-Aasiassa, valmiudet digitaaliseen koulutukseen Länsi-Balkanilla, korkeakoulujen kansainvälisten asioiden toimistojen kehittäminen Lähi-idässä ja elintarvike- ja ravitsemushuollon selviytymiskykyyn liittyvät opetussuunnitelmat Länsi-Afrikassa.
EU on lisäksi tänä vuonna varannut Ukrainaa varten 5 miljoonaa euroa lisätukea, jolla tuetaan laaja-alaista Erasmus+ -hanketta korkeakouluissa, jotta voitaisiin vahvistaa korkeakoulutuksen digitaalista ympäristöä Ukrainassa. Nelivuotisella DigiUni-hankkeella kehitetään Ukrainan korkeakouluja varten tehokas digitaalinen alusta, joka hyödyttää erityisesti niitä opiskelijoita, jotka joutuivat pakenemaan maasta tai ovat joutuneet siirtymään maan sisällä. Sillä varmistetaan ukrainalaisissa korkeakouluissa ukrainan kielellä ja Ukrainan opetussuunnitelman mukaisesti opiskelevien opiskelijoiden koulutuksen jatkuvuus. DigiPlatform tarjoaa digitaalisen oppimisvälineen, jonka avulla voidaan kehittää verkko-opetustekniikoita koskevaa koulutusta ja mukauttaa oppisisältöä verkossa tai virtuaalisesti tapahtuvaa opetusta varten. Kiovan Taras Shevchenko -yliopiston koordinoimaan hankkeeseen osallistuu korkeakouluja ja sidosryhmiä kuudesta EU-maasta (Belgia, Espanja, Puola, Ranska, Saksa ja Tšekki) ja 15 muuta ukrainalaista kumppania, muun muassa yhdeksän kansallista korkeakoulua, opetusministeriö ja digitaalisesta muutoksesta vastaava ministeriö, kansallinen korkeakoulutuksen laadunvarmistusvirasto sekä kolme tietotekniikka-alaa ja opiskelijoita edustavaa järjestöä.
Osana Erasmus+ -ohjelman tukea, joka on suunnattu itäisiin naapurimaihin, 19:ssä muussa valmiuksien kehittämishankkeessa on mukana ukrainalaisia korkeakouluja ja viranomaisia. Niistä joissakin tarkastellaan korkeakoulujen roolia jälleenrakentamisessa sekä opetussuunnitelmien uudistamista, jossa keskitytään rauhaan ja monenvälisyyteen opintojen monialaisena osatekijänä, tai energiatehokkuutta koskevan osaamisen kehittämistä.
Avustussopimukset allekirjoitetaan marraskuuhun 2023 mennessä, jotta hankkeet voidaan käynnistää ennen vuoden loppua.
Erasmus+ -ohjelma perustettiin 36 vuotta sitten, ja nykyisin se on yksi EU:n tunnetuimmista ohjelmista. Ohjelmaan on osallistunut tähän mennessä jo liki 13 miljoonaa ihmistä. Sen kokonaisbudjetti on arviolta 26,2 miljardia euroa, ja siinä keskitytään vuosina 2021–2027 voimakkaasti sosiaaliseen osallisuuteen, vihreään ja digitaaliseen siirtymään sekä edistämään nuorten osallistumista demokraattiseen toimintaan.
Erasmus+ -ohjelman korkeakoulusektorin valmiuksien vahvistamista koskeva toimi on osa laajempaa toimenpidekokonaisuutta, jolla edistetään opiskelija- ja henkilöstövaihtoa ja tuetaan koulutusyhteistyötä Euroopan ja muun maailman välillä. Nämä kansainväliset toimet perustuvat EU:n 27 jäsenmaan ja kuuden assosioituneen maan ja toisaalta maailman muiden alueiden (assosioitumattomien EU:n ulkopuolisten maiden) instituutioiden ja sidosryhmien välisiin kumppanuuksiin. Kuusi Erasmus+ -ohjelmaan assosioitunutta maata ovat Islanti, Liechtenstein, Norja, Pohjois-Makedonia, Serbia ja Turkki.
Toimet on suunniteltu hyödyttämään näitä kolmansia maita, ja niissä tukeudutaan korkeakoulutusta koskevaan yhteistyöhön, jotta Euroopan ja näiden maiden välisiä yhteyksiä saataisiin lujitettua maailmanlaajuisesti. Kumppanuuksissa kehitetään yhdessä uusia opetussisältöjä ja -tekniikoita, koulutetaan henkilöstöä ja parannetaan korkeakoulujärjestelmien ja -hallinnon laatua. Hankkeilla voidaan myös tasoittaa tietä uusille toimintalinjoille ja uudistuksille, ja hankkeisiin on otettava mukaan kansalliset opetusviranomaiset. Hankkeet hyödyttävät koulutussektoria, mutta sen lisäksi niiden avulla kehitetään osaamista ja käytäntöjä talouden ja yhteiskunnan kannalta keskeisillä osa-alueilla, kuten ympäristöystävällisen valmistuksen, energiahuollon, elintarviketutkimuksen ja yrittäjyyden aloilla.
Erasmus+ -ohjelman kokonaisbudjetti korkeakoulujen valmiuksien kehittämiseen on 613 miljoonaa euroa kaudella 2021–2027. Vuotuisia valintoja on tarkoitus järjestää vielä neljä, ja seuraava ehdotuspyyntö käynnistetään marraskuussa 2023.
Lisätietoa tämänpäiväisistä tuloksista
Valmiuksien vahvistaminen korkeakoulutuksen alalla
Vuonna 2022 korkeakoulusektorin valmiuksien vahvistamiseen valitut hankkeet